Huipputeho

Suurin teho, joka voidaan saavuttaa tietyllä laitteella tai jota voidaan tarvita tietyssä kulutuskohteessa.

Loisteho

Jotkut sähkölaitteet tarvitsevat pätötehon lisäksi loistehoa. Loistehoa tarvitsevat sähkömoottorit, muuntajat, kuristimet ja etenkin vanhemmat loistevalaisimet. Loistehoa tuotetaan voimalaitoksilla tai loistehon kompensointilaitteilla. Loistehon siirto kuormittaa sähköverkkoa ja aiheuttaa häviöitä ja siten lisää sähkön siirtokustannuksia. Siksi loistehon käytöstä peritään loistehomaksuja, kun loistehon käyttö kulutuspisteissä on normaalia suurempaa.

Sähkömagneettiset kentät

Sähköjohdon lähelle syntyy sähkökenttä, kun johtoon on kytketty jännite. Sähkölaitteen kytkeminen päälle aiheuttaa tämän lisäksi magneettikentän. Voimakkaita sähkökenttiä voi esiintyä suurjännitteisten voimansiirtolaitteistojen läheisyydessä ja joissakin teollisuuden laitteissa. Suomen altistuminen voimajohtojen sähkökentille ei ylitä Euroopan Unionin suosituksia, koska voimajohdot ja asunnot rakennetaan erilleen toisistaan.

Teho, pätöteho

Laitteen teho ja käyttöaika määräävät laitteen kuluttaman energian. Esimerkiksi valaisimen lampun teho (W) ilmoittaa, millä teholla se muuntaa sähköä valoksi ja lämmöksi. Kun 40 W tehoinen sähkölamppu on päällä 1 tunnin ajan, se käyttää 40 wattituntia (Wh) sähköenergiaa.

Tunnin keskitehohuippu

Korkein mitattu yhden tunnin keskiteho.

Etäluenta

Etäluenta tarkoittaa sähkömittarin lukemien keräämistä etäyhteyden avulla.

Kaksiaikamittaus

Kaksiaikamittauksessa mitataan energian kulutusta erikseen päiväaikana ja yöaikana.

kWh

Katso Wattitunti.

kWh -mittari

Kilowattituntimittarilla mitataan sähköenergian kulutusta tai tuotantoa. Paikallinen sähkön jakeluverkkoyhtiö omistaa ja huoltaa sähköasiakkaiden kulutusta mittaavat kWh-mittarit.

Sähkömittari

Katso kWh-mittari.

Tuntimittaus

Mittari mittaa ja tallentaa muistiin jokaisen tunnin aikana kulutetun sähköenergian.

Yksiaikamittaus

Yksiaikamittauksessa mitataan kaikki energian kulutus samalla kertaa. Vertaa Kaksiaikamittaus.

A

Katso Ampeeri.

V

Katso Voltti.

Ampeeri

Sähkövirran yksikkö, symboli A. Sähkövirtaa mitataan ampeeri-mittarilla.

Voltti

Sähköjännitteen yksikkö, symboli V. Sähköjännitettä mitataan volttimittarilla. Yleisesti käytetään myös yksikköä kilovoltti, kV. 1 kV = 1000 V.

Watti

Sähkötehon yksikkö on watti, symboli W. Sähkötehoa mitataan wattimittarilla. Kun laite käyttää 1 A virtaa 1 V jännitteellä, sen teho on 1 W. Yleisesti käytetään myös yksikköä kilowatti, kW. 1 kW = 1000 W.

Kilowattitunti

Yksityisasiakkaiden sähköenergioita mitataan kWh-mittareilla. Sähköenergian yksikkö, symboli kWh. Kun laite ottaa 1 kW tehon 1 tunnin ajan, se kuluttaa 1 kWh energiaa. 1 kWh = 1000 Wh, tuhat wattituntia.

Muita kerrannaisia yksiköitä ovat esimerkiksi megawattitunti, MWh = 1000 000 Wh, miljoona wattituntia; gigawattitunti, GWh = 1000 000 000 Wh, miljardi wattituntia; terawattitunti, TWh = 1000 000 000 000 Wh, tuhat miljardia wattituntia.

J

µg

Mikrogramma on gramman miljoonasosa.

Ilmajohto

Sähköpylväiden ilmassa kannattelema sähköjohto. Vertaa kaapeli.

Jakeluverkko

Jakeluverkon avulla siirretään sähköä kantaverkosta pienkuluttajille. Jakeluverkko koostuu keskijänniteverkosta (20 kV) ja pienjänniteverkosta (0,4 kV).

Jakeluverkonhaltija

Yhteisö tai yhtiö, joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Jakeluverkonhaltija käyttää ja ylläpitää jakeluverkkoa.

Kaapeli

Kaapeli on yleensä maan alle sijoitettu sähköjohto. Vertaa ilmajohto.

Kantaverkko

Kantaverkko on valtakunnallinen sähkönsiirtoverkko. Kantaverkossa siirretään suuria määriä sähköä Suomen eri alueiden välillä. Kantaverkkoon kuuluvat 400 ja 220 kilovoltin (kV) ja tärkeimmät 110 kV:n siirtojohdot sekä sähköasemat. Suomen kantaverkkoa hallitsee ja ylläpitää Fingrid Oyj.

Keskijännitejohto ja -verkko

Keskijännitejohdot ovat osa jakeluverkkoa. Keskijännitejohdoilla sähkö siirretään sähköasemilta jakelumuuntamoille. Imatran seudulla keskijännitejohtojen jännite on 20 kV (kilovolttia). Jakelumuuntamoilla keskijännite muunnetaan pienjännitteeksi, joka siirretään pienjänniteverkon avulla sähkönkäyttöpaikkoihin.

Maasulku

Yleisin sähkökatkoksia aiheuttava häiriö. Maasulku syntyy, kun sähköjohdon jännitteinen osa joutuu kosketuksiin maan kanssa esimerkiksi puun kaatuessa sähköjohdon päälle. Vrt. oikosulku.

Muuntamo ja jakelumuuntamo

Muuntamoissa suurjännite muunnetaan pienemmäksi jännitteeksi.

Nousujohto

Sähköjohto, yleensä kaapeli, joka tulee huoneiston sulaketauluun.

Oikosulku

Oikosulku on toiseksi yleisin sähkönjakelukeskeytyksiä aiheuttava häiriötyyppi. Oikosulku syntyy, kun kaksi jännitteistä sähköjohtoa joutuu kosketuksiin toistensa kanssa. Oikosulku syntyy kun esimerkiksi johdoilla kulkevat linnut tai muut pieneläimet koskettavat kahta johtoa samanaikaisesti.

Pienjännitejohdot ja -verkko

Pienjännitejohdot ovat osa jakeluverkkoa. Pienjännitejohdoilla (0,4 kilovolttia) sähkö siirretään jakelumuuntamoista kiinteistöihin ja muihin sähkönkäyttöpaikkoihin.

Siirtojohto

Suurjännitejohdoilla 110 kilovoltin sähkö siirretään voimalaitoksilta sähköasemille, jossa se muunnetaan keskijännitteeseen jakeluverkossa siirtoa varten. Keskijännitejohdoilla sähkö siirretään sähköasemilta jakelumuuntamoille. Jakelumuuntamoilla sähkö muunnetaan 0,4 kV pienjännitteeseen asiakkaille siirtoa varten.

Suurjännitejohto

Sähkö muunnetaan korkeaan jännitteeseen kun sähköä siirretään pitkiä matkoja. Suurella jännitteellä sähkön siirtohäviöt pienenevät merkittävästi. Suurjännitteellä tarkoitetaan Suomessa yleensä 110 kilovoltin (kV), 220 kV ja 440 kV jännitteitä. Katso myös Siirtojohdot.

Sähköasema tai kytkinliitos

Sähköasemilla 110 kilovoltin siirtojännite muunnetaan keskijännitteeksi, joka Imatran seudulla on 20 kilovolttia. Sähköasemilla tehdään sähköverkon käyttökytkennät. Sähköasemilla tapahtuu myös sähkönjakeluhäiriöitä aiheuttavien viallisten osien erottaminen muusta jakeluverkosta.

Sähkökaappi tai sähkönjakokaappi

Sähkö siirretään pienjänniteverkosta kiinteistöihin ja ulkovalaistuspisteisiin sähkönjakokaappien kautta. Yhden kaapin jakelupiiriin kuuluu useampia kiinteistöjä.

Sähköverkko

Toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista muodostettu kokonaisuus, joka on tarkoitettu sähkön jakeluun ja siirtoon. Sähköverkko jakautuu kanta-, alue- ja jakeluverkkoihin.

Verkkojännite

Kotitalouksien käytössä oleva jännite on 230/400 V.

CO2

Hiilidioksidi. Hiilidioksidia syntyy hiilen yhtyessä happeen, esimerkiksi polttoaineiden palaessa sekä eläinten ja ihmisten aineenvaihdunnan lopputuotteena. Hiilidioksidi on ns. kasvihuonekaasu.

Fossiilinen polttoaine

Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään. Fossiilisia polttoaineita ovat esimerkiksi kivihiili, öljy ja maakaasu.

Happamoituminen

Happamoitumista aiheuttavat ilmassa rikin ja typen oksidit ja ammoniakki, jotka päästyään ilmaan ja yhtyessään ilman vesihöyryn kanssa muodostavat rikki- ja typpihappoa. Tämä ns. happosade tai hapan laskeuma happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Typen oksideja syntyy polttoaineiden palamisen yhteydessä, ja rikin oksideja syntyy rikkipitoisen polttoaineen palaessa. Rikin ja typen oksideja vapautuu ilmakehään myös tulivuorien purkauksissa.

Hiukkaset

Hiukkaset ovat hyvin pieniä kappaleita, jotka ilmaan jouduttuaan voivat leijua pitkiäkin aikoja, ja kulkeutua ilmavirtausten mukana hyvinkin kauas. Pienhiukkaset voivat hengittäessä kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa terveyshaittoja herkille väestöryhmille. Kaupunki-ilman hiukkaset ovat pääasiassa peräisin ajoneuvoliikenteestä. Hiukkasia joutuu ilmaan myös kasveista, esim. siitepöly, ja polttoaineiden polton yhteydessä.

Laskeuma

Laskeuma on maahan tai pinnoille laskeutuvia hiukkasia. Laskeumassa voi olla kyse voimalaitosten ja tulisijojen savukaasujen hiukkasista, ympäristön leijuvasta pölystä (esim. siitepölystä ja liikenteen aiheuttamasta pölystä) sekä ilman kosteuden ja sateen vaikutuksesta. Sateella on merkittävä vaikutus kokonaislaskeumaan, sillä esimerkiksi viiden millimetrin sademäärä lyhyellä aikavälillä poistaa ilmassa leijuvista hiukkasista noin puolet.

Lentotuhka

Kiinteiden polttoaineiden polton yhteydessä syntyvä sivutuote. Lentotuhkaa voidaan hyödyntää maanrakennusteollisuudessa sekä kaivostäytteenä.

Typen oksidit

Typen oksidit, esimerkiksi NO ja NO2, ovat peräisin polttoaineiden ja palamisilman sisältämästä typestä. Merkittäviä typen oksidien lähteitä ovat liikenne ja energiantuotanto.

Ominaispäästö

Ominaispäästö on voimalaitoksen päästömäärä jaettuna tuotetulla energiamäärällä. Päästöjä mitataan erikseen rikkidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin osalta. Ominaispäästön yksikkönä käytetään usein milligrammaa per kilowattitunti (mg/kWh).

Primäärienergia

Jonkin energialähteen jalostamatonta ja käyttämätöntä, ”alkuperäistä” energiaa. Sitä ovat muun muassa vesivoima, tuuli, auringon säteily, metsässä oleva puu ja erilaiset maaperässä olevat polttoaineet kuten öljy, hiili, maakaasu ja turve.

Päästökauppa

Pääosin Euroopan Unionin piirissä tapahtuvaa kauppaa, jossa hiilidioksidin päästöoikeuksia ostetaan ja myydään eri toimijoiden kesken. Päästökaupan avulla hiilidioksidin päästöille ilmakehään saadaan rahallinen arvo. Päästökaupan kohteena ovat fossiilisista energialähteistä peräisin olevat päästöt. Biopolttoaineiden poltosta aiheutuvia päästöjä ei päästökaupassa käsitellä. Biobolttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin ajatellaan sitoutuvan uudelleen kasvaviin kasveihin, ja näin ollen ne eivät lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää.

Sertifiointi

Sertifioinnissa varmennetaan ja annetaan virallinen todistus siitä, että jokin asia täyttää asetetut vaatimukset.

Esim. ympäristöasioiden hallintajärjestelmän voidaan todistaa standardin vaatimusten mukaiseksi. Tästä todisteeksi saadaan sertifikaatti.

SO2 eli rikkidioksidi

Rikkidioksidia syntyy polttoaineen sisältämän rikin reagoidessa polttoilman hapen kanssa. Rikkidioksidia vapautuu myös esimerkiksi tulivuorten purkauksissa. Rikkidioksidi on vesiliukoinen ja väritön kaasu, joka ulkoilmassa vesihöyryyn kanssa reagoidessaan muuttuu rikkihapoksi. Rikkioksidipäästöt aiheuttavat typenoksidien ja ammoniakkipäästöjen ohella maan ja vesien happamoitumista.

Uusiutuvat energialähteet

Uusiutuvien energianlähteiden määrä ei pienene niitä käytettäessä, tai palautuu ennalleen käytön jälkeen luonnon omien prosessien kautta. Uusiutuvia energianlähteitä ovat esimerkiksi aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia.

YVA

Ympäristövaikutusten arviointi. Menettely, jossa selvitetään suunnitteilla olevan hankkeen ja sen vaihtoehtojen mahdolliset ympäristövaikutukset.

Kokonaistoimitussopimus, sähköntoimitussopimus, toimitussopimus

Kokonaistoimitussopimus on sellainen myyjän ja käyttäjän välinen sopimus, jossa myyjä vastaa myös verkkopalvelusta. Myyjä sopii tarvittaessa verkkopalvelusta jakeluverkonhaltijan kanssa.

Käyttöpaikkatunnus

Sähkönkäyttöpaikan yksilöivä tunnus. Tunnuksen antaa jakeluverkonhaltija.

Liittymissopimus

Liittymissopimus on jakeluverkonhaltijan ja sähkönkäyttöpaikan haltijan välinen sopimus sähkönkäyttöpaikan liittämisestä sähkönjakeluverkkoon.

Sähkönmyyntisopimus, myyntisopimus

Sähkönmyyntisopimus on myyjän ja sähkönkäyttäjän välinen sopimus. Sähkönmyyntisopimuksessa määritellään sähkön myyntihinnat ja muut sähkön myyntiin liittyvät ehdot.

Sähköpääkeskus

Rakennuksen sähköverkko ja ryhmäkeskukset lilitetään sähköyhtiön jakeluverkkoon sähköpääkeskuksen kautta. Sähköpääkeskukseen kuuluvat mm. pääsulakkeet, sähkönmittaus ja pääkytkin.

Sähköntoimitus

Sähkön toimittaminen asiakkaalle sähkön myyntisopimuksen tai sähkön toimitussopimuksen nojalla.

Toimitusvelvollinen myyjä, ns. paikallinen myyjä

Jos myyjällä on merkittävä markkinavoima sähkön jakelualueella, myyjällä on sähkömarkkinalain 21 § mukainen toimitusvelvollisuus käyttäjää kohtaan. Toimitusvelvollisuus koskee käyttöpaikkoja, joissa pääsulake on enintään 3x63A tai käyttöpaikkaan ostetaan sähköä enintään 100 000 kWh vuodessa. Verkkopalvelun aloittaminen eli sähkön kytkeminen käyttäjälle edellyttää voimassa olevaa sähkönmyyntisopimusta. Ellei myyntisopimusta ole tehty, on paikallinen myyjä toimitusvelvollinen käyttäjää kohtaan. Asiakas voi vaihtaa sähkön myyjän vapaasti.

Verkkosopimus, sähköverkkosopimus

Verkkosopimus on jakeluverkonhaltijan ja sähkönkäyttäjän välinen sopimus, joka koskee käyttäjän tarvitsemaa verkkopalvelua.

Verkkopalvelu, sähköverkkopalvelu

Verkkopalvelulla tarkoitetaan jakeluverkonhaltijan kaikkea sitä toimintaa, joka mahdollistaa sähkön siirtymisen vastiketta vastaan jakeluverkonhaltijan sähköverkossa.

Vuosikulutusarvio, vuosikäyttöarvio

Asiakkaan edellisen vuoden sähkön käyttöön tai muuhun, tarkempaan tietoon perustuva arvio asiakkaan tulevasta sähkön käytöstä. Muu tarkempi tieto voi olla esimerkiksi asiakkaan ilmoitus muuttuneista sähkönkäytön tavoista tai uusista laitteista.

Arvokilpi

Sähkölaitteessa tai -kojeessa oleva kilpi, jossa on laitteen tekniset tiedot. Esim. jännite V, virta A, teho W, taajuus Hz.

CHP

Combined heat and power production, sähkön ja lämmön yhteistuotanto

Hyötysuhde

Energiantuotannossa hyötysuhde on hyödyksi saatu energiamäärä (esim. sähkö ja/tai lämpö) jaettuna tuotantoon syötetyllä (esim. polttoaineen) energiamäärällä. Mitä korkeampi voimalaitoksen hyötysuhde on, sitä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi laitos on. Hyötysuhde ilmaistaan yleensä prosentteina, ja on suuruudeltaan yleensä alle 100 %.

Jakorasia

Rasia, jossa kytketään huonekohtaiset kytkennät sähköjohtimilla.

Kojerasia

Rasia, johon kytkimet, pistorasiat ja muut kiinteät pienlaitteet asennetaan.

Nimellisjännite

Jännite, jolle sähkölaite tai -koje on suunniteltu ja valmistettu toimimaan.

Nimellistaajuus

Käytössä oleva sähköverkon taajuus on 50 Hz, eli 50 sykäystä sekunnissa.

Pääsulake

Ylivirtasuoja sähkönkäyttöpaikan ja sähköverkon välillä.

Katso myös Sulake.

Ryhmä- eli sulaketaulu

Sulakkeista tai johdonsuojakatkaisijoista koostuva keskus, josta ryhmäjohdot lähtevät pientalon tai huoneiston kojeille ja pistorasioille.

Sulake

Sulake on virtapiirissä oleva turvalaite. Sulake suojaa sähkönkäyttäjää tapaturmavaaralta, jos sähkölaitteeseen tai virtapiiriin tulee vaarallinen vika tai ylikuormitus. Sulake suojaa sähkölaitetta ja sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon. Sulake katkaisee virran, kun sähkölaitteessa tai sähköjohdoissa on vika tai kun sähköjohtoa on ylikuormitettu.

Ylikuormitus voi johtua myös siitä, että käytössä on samanaikaisesti liian monta sähkölaitetta tai yksittäinen sähkölaite on liian suuritehoinen. Asuinkäytössä sulake voi olla kertatoiminen tai vipumallinen ns. johdonsuojakatkaisija, joka toimittuaan palautetaan toimivaksi nostamalla vipu.

Spot-kauppa

Yleisesti spot-kauppa tarkoittaa jonkin hyödykkeen kauppaa hinnalla, joka määritellään kaupantekohetkellä.

Pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nord Poolissa, spot-sähkökauppaa käydään päivittäin, yhdellä kertaa seuraavan päivän jokaiselle 24 tunnin jaksolle erikseen. Sähkön hinta määräytyy pörssille annettujen osto- ja myyntitarjousten mukaisesti.

Tariffi

Yleisesti: vahvistettu, virallinen maksu- ja hintaluettelo. Voi tarkoittaa myös yksittäistä maksua.

Esimerkiksi sähkötuotteen hintataulukkoa voidaan kutsua tariffiksi.

Yleissähkö

Yleistariffi eli yleissähkö soveltuu asiakkaille, joiden vuotuinen sähkönkulutus on alle 10 000 kWh. Yleissähkön maksut muodostuvat kulutusmaksusta ja kiinteästä perusmaksusta. Kulutusmaksun suuruus on kaikkina aikoina sama.

Aikatariffit kausisähkö ja yösähkö

Aikatariffin maksut muodostuvat kahdesta kulutusmaksusta ja kiinteästä perusmaksusta. Aikatariffien aikajako voi vaihdella sähköverkkoyhtiöstä riippuen.

Kausisähkö

Kausisähkö soveltuu kotitalouksiin, joissa vuotuinen kulutus on yli 10 000 kWh. Kausisähkö soveltuu esimerkiksi maatiloille sekä kotitalouksiin, joissa on varaava sähkölämmitys. Kausisähkö perustuu hinnanjakoon, jossa sähkö on edullisempaa kesällä ja yöaikaan talvella ja vastaavasti kalliimpaa talvella päiväsaikaan.

Yösähkö

Yösähkö on oikea vaihtoehto asiakkaille, joilla yöaikainen sähkönkäyttö on suurta, esimerkiksi sähkölämmitteiset kotitaloudet. Yöaika on klo 22–07. Yöllä sähkö on edullisempaa kuin päivällä.

Tehosähkö

Tehosähkö soveltuu paljon sähköä käyttäville yrityksille. Tehotariffin maksut muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (€/kk), kulutusmaksuista (snt/kWh), tehomaksusta (€/kW, kk) ja loistehomaksusta (€/kvar, kk).

Tyyppikuormituskäyrä

Tietyn asiakasryhmän keskimääräisen asiakkaan vuotuinen sähkön käyttö esitettynä tunti tunnilta.

Tyyppikäyttäjä

Tyyppikäyttäjät ovat eri käyttäjäryhmiin kuuluvia tilastollisia ”keskimääräisiä” asiakkaita. Energiamarkkinaviraston hintavertailussa tyyppikäyttäjät jaetaan kahdeksaan ryhmään sähkön vuosikulutuksen perusteella: kerrostalo (2 000 kWh/v), pientalo (ei sähkölämmitystä 5 000 kWh/v, suora sähkölämmitys 18 000 kWh/v, varaava sähkölämmitys 20 000 kWh/v), maatila (35 000 kWh), pienteollisuus (150 000 kWh/v) ja keskisuuri teollisuus (huipputeho 500 kW kulutus 2 milj. kWh/v, huipputeho 2 500 kW kulutus 10 milj. kWh/v).