Puista vapaa sähkölinja –projekti on Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan yhteinen projekti, jossa maanomistajien kanssa yhteistyössä sähkölinjojen reunametsät käsitellään puista vapaaksi.
Puuvarmuus saavutetaan leventämällä sähkölinjojen johtoaluetta 10 metristä 40 metriin, leventämällä johtoaluetta 15 metriä molemmin puolin. Projekti on kaksivuotinen ja sen tavoitteena on saavuttaa sähkömarkkinalain vaatimukset säävarmasta verkosta nopeutetusti ja kustannustehokkaasti.
Projektilla saavutetaan merkittäviä keskeytys-, kunnossapito- ja viankorjauskustannussäästöjä seuraavien 15 vuoden ajalta. Asiakkaille hanke näkyy parantuneena asiakaskokemuksena, sähkökatkot vähenevät ja niiden kestot lyhenevät.
Puuston käsittelyssä kiinnitetään erityishuomio luontoarvoihin. Suunnitteluvaiheessa metsäluonnon arvokkaat ympäristöt ja vesistöt huomioidaan mahdollisimman kattavasti. Lahopuuta pyritään mahdollisuuksien mukaan säästämään ja toisaalta vähäarvoisesta lehtipuusta voidaan toteuttaa tekopökkelöitä rikastuttamaan metsäluonnon monimuotoisuutta.
Hankkeen hyödyt maanomistajalle
Maanomistajalle hankkeesta ei muodostu kuluja, vaan sähköverkkoyhtiö vastaa syntyvistä kustannuksista kokonaisuudessaan. Työt reunametsässä toteuttaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Käsiteltävää linjapituutta on yhteensä noin 560 kilometriä. Sähköverkoston varrella olevat metsät kartoitetaan ja sen perusteella suunnitellaan käsiteltävät kohteet. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala lähestyy käsiteltävien sähkölinjojen vaikutusalueella olevia maanomistajia kirjeitse, kun ko. linjaosuuden käsittely on ajankohtaista. Kirjeessä maanomistaja saa sopimusehdotuksen puunkorjuusta sekä myynnistä. Metsänomistajia motivoidaan hankkeeseen ajankohdan keskiarvoa paremmalla puun hinnalla sekä korvaamalla taloudellisia menetyksiä mahdollisesta ennenaikaisesta hakkuusta. Projektiin osallistuminen perustuu täysin maanomistajan vapaaehtoisuuteen.
Kysymyksiä ja vastauksia metsänomistajille
Mistä puista vapaa sähkölinja -projektissa on kyse?
Projektin tarkoitus on parantaa ympäristöarvot huomioiden sähkön toimitusvarmuutta asiakkaille ja vähentää lumikuormien ja myrskyjen aiheuttamia keskeytyksiä sähkönjakeluun keskijännite verkossa.
Kuinka pitkä projekti on kyseessä?
Projektin on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä.
Kuinka erotan keskijännitejohdon muista johtotyypeistä?
Kuvassa oleva sähköjohto on käsiteltävää keskijänniteverkkoa. Pylvään pituus on n. 10 metriä ja johtimia on kolme kappaletta.
Kuinka pitkä on kerralla käsiteltävä linjapituus?
Kerralla käsiteltävä linjapituus on noin 5-15 km.
Mistä saan tiedon, koska minun metsässä kulkevaa keskijännite johtoa käsitellään?
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala postittaa saatekirjeen sekä valtakirjan, jossa kerrotaan maksettavat korvaukset puustosta, uudistamisesta sekä odotusarvolisästä. Kirjeen mukana tulee myös kartta, jossa eritellään käsittelyyn tuleva alue.
Metsänhoitoyhdistys on uudelleen yhteydessä sellaisiin maanomistajiin, jotka eivät ole palauttaneet valtakirjaa määräaikaan mennessä. Maanomistajille ilmoitetaan silloin, kun käsittely on alkamassa kyseisellä linja osuudella.
Mitä toimenpiteitä pitää sisällään vierimetsänkäsittely?
Vierimetsässä tehtävä puuvarma käsittely tarkoittaa, että nuoret kasvatusmetsät, varttuneet kasvatusmetsät sekä uudistuskypsät metsät uudistetaan.
Kuinka leveälle alueella käsittely vaikuttaa metsääni?
Käsittely ulottuu 15 metriä avoinna olevan johtokadun ulkopuolelle. Käsittely voi olla johtokadun molemmilla puolin, jolloin uusi avattava alue on yhteensä 30 metriä leveä.
Onko maaomistajan pakko osallistua tähän hankkeeseen?
Maanomistajan ei ole pakko osallistua hankkeeseen. Vierimetsän hakkuiden toteutus pohjautuu täysin maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
Onko projekti maanomistajalle taloudellisesti kannattava?
Maanomistajalle maksetaan LUKE:n Kymi-Savon uudistushakkuun keskihinta tilastoon verrattuna 5€/m3 parempaa hintaa tukkipuulle sekä kuitupuulle. Maanomistajalla maksetaan lisäksi uudistamiskorvausta 1240€/ha ja odotusarvolisää Tapion-taulukon mukaisesti. Metsään tehtävistä tekopökkelöistä maksetaan metsään jäävän ainespuun osalta korvaus.
Onko projektissa maksettava uudistamiskorvaus ja odotusarvolisä veronalaista tuloa?
Kyllä on. Maksettuja korvauksia koskee normaali pääomatulo verotus käytäntö.
Kuinka projektissa on huomioitu luontoarvot?
Vierimetsän käsittelyssä toteutetaan tekopökkelöitä. Teköpökkelö tehdään mieluiten vähempiarvoisesta lehtipuusta katkaisemalla puun runko n. 2-5 metrin korkeudelta. Muutamassa vuodessa elävänä katkaistu puu lahoaa ja siihen muodostuu omanlainen lahopuulajistonsa. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden aineiston pohjalta pystytään huomioimaan muut tärkeät luonnon elinympäristöt.
Voiko minun mailleni tulla myös muiden maanomistajien puita ja voidaanko niitä kuljettaa minun tien kautta pois?
Projektin mittaluokka huomioiden on odotettavissa, että maanomistajien maille voi kertyä useamman eri metsänomistajan puita ja niitä voidaan ajattaa kyseisen maanomistajan tien kautta pois. Tälläisissä tapauksissa maaomistajalle korvataan puun varastoinnista sekä teiden käytöstä aiheutunut haitta. Lisäksi teille muodostuneet vauriot korjataan.
Kirjeessä mainitaan metsänuudistuskorvauksesta. Kenen osapuolen vastuulla uudistamisen toteutus on?
Maan/metsänomistajan vastuulla. Metsänomistaja valitsee itse keneltä ottaa uudistamisen (MHY tai joku muu metsäalan toimija). Jos pinta-ala on alle 0.3 hehtaaria, on kyseessä pienaukko, jota ei koske uudistamisvelvoite. Kyseinen asia kuitenkin maanomistajan vastuulla.
Mitkä puut korjataan metsästä ja mitkä ei?
Ainespuut kaadetaan ja korjataan. Ainespuut ovat kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Puun rungon läpimitta 1,3 metrin korkeudelta joko maasta tai puun juurenniskasta mitattuna n. 7cm.
Mitä tapahtuu taloudellisesti vähäarvoiselle puustolle (leppä, pihlajat, haavat), joiden korjaaminen on kannattamatonta?
Lähtökohtaisesti vähempiarvoisista puista tehdään tekopökkelöitä lisäämään luonnon monimuotoisuutta
Mitä puita jätetään kaatamatta?
T1 – pieni taimikko: Taimikko, jonka kasvatettavien puiden keskipituus on 1,3 metriä tai alle.
T2 – varttunut taimikko: Taimikko, jonka kasvatettavien puiden keskipituus on yli 1,3 metriä. Varttuneen taimikon keskiläpimitta rinnankorkeudella on alle 8 cm tai valtapituus on männyllä ja kuusella alle 7 metriä ja koivulla alle 9 metriä.
T1 ja T2 puustolle suoritetaan taimikonhoito.
Mitä jää metsänomistajan vastuulle?
Metsänomistajan vastuulle jää puusto joka kaadetaan, mutta jota ei korjata. Nämä puut jäävät metsänomistajan vapaasti hyödynnettäväksi, eli niistä voi tehdä polttopuuta tms.
Miten leventynyttä sähkölinjaa saa hyödyntää? Saako istuttaa marjapensaita, kasvimaan tai joulukuusia?
Käsittelyn jälkeen uusi 15 metrin vierimetsäalue on maanomistajan vapaassa käytössä, joten hän voi sinne halutessaan istuttaa joulukuusia, marjapensaita tms.
Miten kirjeessä mainittu odotusarvo on laskettu?
Odotusarvon tavoitteena on kompensoida ennenaikaista hakkuuta. Sen muodostumiseen vaikuttaa puuston ikä, kasvupaikka sekä puulaji. Lisätietoja saatte oman alueenne metsäasiantuntijalta.
